Viimesiä viedään

Aattelin nyt vielä viimesen kerran täältä jenkeistä kirjotella blogiin.. Lähtöön on siis 5 päivää jäljellä ja mulla on tosi haikeet fiilikset. Just nyt tuntuu siltä etten haluu mennä ollenkaan kotiin ja haluun jäädä tänne loppuelämäkseni haha. Tiiän että kotona on kaikki ihanat kaverit ja perhe oottamassa, mikä tekee lähdöstä pikkusen helpompaa, mutta silti se tulee olee kyllä tosi vaikeeta. Mulla on onneks aika paljon ohjelmaa loppupäiviks, mikä on hyvä nii en ehi ajatella lähtemistä niin paljoo. Pitäis tosin varmaan alkaa myös vähän pakkailemaan, en oo vielä alottanut ollenkaan heehe jätän pakkaamisen aina ihan viime hetkelle.

  Suoraan sattuna kotiin meneminen myös vähän pelottaa mua. Mitä jos musta tuntuuki etten enää kuulukkaan sinne? Tai mitä jos tuntuu et kaikki kaverit ja läheiset on muuttunu, vaik oikeesti se onkin mä joka on muuttunut? Mua myös pelottaa kulttuurishokki, joka mulla ihan satavarmasti tulee. Luultavasti kaikki tavat ja normaalit asiat ärsyttää, ja tuntuu että ne on tällä jenkeissä niin paljon paremmin. Eilen just tapasin suomalaise vaihtarin joka oli täällä samassa paikassa viimevuonna ja se kerto että sillä meni yli 2 kk sopeutua takasin Suomeen. 

  Multa on enemmän kun pari kertaa kysytty et miks ihmeessä en muka haluis mennä mennä kotiin mun perheen ja kavereiden luokse? Tai et miks et haluu tulla takas, sun elämä on täällä Suomeessa? Mut tosi asia on se että tällä hetkellä mun elämä on täällä. Tää paikka on mun koti. Mulla on perhe täällä, ja mulla on kaverit täällä. En yritä sanoo et mun kaverit ja perhe täällä ois mitenkään parempia kun ne Suomessa olevat, mutta niiden ihmisten takia tää paikka on mun koti, ja ne on mulle niin tärkeitä. Kymmenen kuukautta kuulostaa aika lyhyeltä ajalta, mutta siinä ajassa ihmisistä ehtii tulla tosi rakkaita ja tärkeitä. 

  

  Kaikista kamalinta täältä lähdössä on se, etten tiä milloin nään nää ihmiset uudestaan. Oon suunnitellut tulevani ens kesänä moikkamaan mutta vuosi on pitkä aika, enkä ikinä tiiä mitä kaikkea vuoden aikana tulee tapahtumaan, jotenka siitäkään en oo satavarma. Näinä vikoina päivinä mun milessä on monta kertaa käyny että ei ois pitäny tulla tänne ollenkaan, koska sit ei ois myöskään ikinä pitäis lähteä täältä pois. Oon kuitenkin niin ilonen että tulin, tää vuosi on opettanu mulle niin paljon, must tuntuu myös et oon kasvanu ja muuttunu ihmisenä paljon. Välillä musta tuntu et tänne tuleminen oli huonoin idea ikinä, mutta oikeesti se oli mun elämän paras päätös. Oon niin kiitollinen mun vanhemmille jotka teki tän mulle maholliseks, ja myös kaikille kavereille jotka on sieltä Suomesta tukenu mua, ku mulla on ollu huonoja päiviä. 

  Nyt lähen nukkumaan ja nauttimaan mun ihanasta omasta parisängystä, jota mulla tulee niin ikävä ku meen takas Suomeen haha. Yritän vielä Suomesta kirjotella pari kertaa blogiin! heipsu

-Maria

PROM

Eilen oli ainakin mun vuoden odotetuin tapahtuma, prom. Oon kai jo aikasemmin täällä blogissa puhunut promista, mutta se on siis tanssiaiset, mihin valmistaudutaan oiken kunnolla, vähän verratavissa Suomen wanhoihin, paitsi itse tanssit on ihan erilaiset. Olin oottanu promia monta monta kuukautta, ja se oli kyllä kaiken stressauksen, suunnitelun ja rahan arvoista. Pitää mainita että nää jenkit käyttää ihan sikana rahaa promiin esim mun yks kaveri osti mekon joka oli semmoset 900 euroa. Ja mekko on vaan yks juttu mitä tartteet, puhumattkaan kaikesta muusta jutuista mitä tarteet koruista kukkiin. 

Aamulla heräsin kello 8, otin suihkun, käytiin hakemassa Edda kyytiin, ja lähettiin laittamaan meiän kampaukset kuntoon. Mun hiuksien kanssa oli vähän ongelmia, ku mun kampaus ei yhtään näyttäny siltä mitä olin suunnitellu, mut saatiin sitte vähä korjattua sitä ja lopputulos oli onneks hyvä. Hiusten laiton jälkeen menin Eddalle ja se teki mun meikin. Sitte menin kotiin vaihtamaan mekon päälle ja otettiin parit kuvat ennen kun mun deitti Brady tuli hakemaan mut sen autolla. Mua harmittaa etten ottanu yhtää kuvaa meiän autosta, se oli tosi kiva! Otettiin parit kuvat, käytiin moikkamassa Bradyn sukulaisia ja ajeltiin ympäri kylää meiän super kivalla autolla. 

mun ihanat host-vanhemmat

Kolmen aikoihin nähtii meiän kaverit ja otettiin lisää kuvia, jonka jälkee lähetiin syömään. Bradyn äiti omistaa yhen tosi kivan baarin täältä kylästä, niin mentiin kaikki sinne porukalla syömään. Se oli koristeltu tosi kivasti, ja ruuassakaan ei ollu mitään valittamista.

   Kun oltii syöty, lähettiin lähiselle järvelle ottamaan lisää kuvia. Täytyy kyllä sanoo et on posket ihan kipeinä hymyilystä, koko päivä oli melkein pelkkäää kuvien ottamista. Valehtelematta otettiin oikeesti varmaan 500 kuvaa. 

Kuvien jälkeen entiin otamaan Bradyn kanssa vielä kuvat koululle, jonka jälkeen kokoonnuttiin kaikki ruokalaan ennen Grand Marchia. Grand Marchissa parit esitellään ja ne kävelee lavan läpi. Siel oli tosi paljon ihmisii kattomas meijän Gran Marchia. Meiän liikkasali oli korusteltu sika hienosti, meijän teemana oli ranta ja hawaii ja se näytti tosi kivalta. Grand Marchin jälkeen oli vuorossa tanssit, mitkä oli vähän tylsät, melkeen kaikki lähti kotiin jo yheksän aikoihin, mikä oli aika tyhmää, koska tanssien suunnitteluun oli käytetty hirveesti aikaa ja vaivaa. 

Promin jälkeen kävin vaihtamassa mekon pois, lökärit jalkaan, ja sit mentiin kaveriporukalla mun yhelle kaverille hengailemaan loppuillaks. Kaiken kaikkiaan oli ihan tosi kiva päivä, ja mulla oli myös ihan paras deitti ikinä! 

tää on mun yks koko päivän lempikuvista!

-Maria

2 months left...

Johan on taas kulunut aikaa siitä että oon viimeks kirjotellu. Aika menee täällä ohi ihan hujauksessa, tuntuu että just äsken oli joulu mutta siitäkin on jo yli kolme kuukautta! Mulla on enää noin 2 kk jäljellä, mikä herättää mus paljon erilaisii tuntemuksii.
Oon tosi innoissani et nään mun perheen ja kaverit, joita on ollut niin ikävä. Mul on jo myös paljon suunnitelmii kesäks mikä saa mut vielä enemmän innostuneeks. Samaan aikaan mua pelottaa ja ahdistaa Suomeen palu. Oon nähny ihan sikana painajaisia siitä että oon Suomessa, enkä oikeen tiiä miks. Tiiän et oon asunu täällä vaan 7 kk mutta oon sisäistäny tän kulttuurin ja tän maan tavat niin vahvasti, että tiiän jo että mulla tulee olee hirvee kulttuurishokki ku meen takasin kotiin.
  Yritin miettii et onks lähiikoina tapahunu mitään mielenkiintosta, mutta ei tuu melkee mitää mieleen. Oon vähän kateellinen kaikille vaihtareille jotka on spring breaking jossain hawailla tai muualla lämpimässä, sillä meillä ei edes oo spring breakkii, mutta säät on alkanu onneks jo vähän lämmetä. Eilen oli 19 astetta lämmintä, mutta esim tänään oli vaan 5. Täällä säät voi vaihdella ihan ääripäästä toiseen ihan päivässä.
  Oon myös huomannu et suomen kielen kanssa on alkan tulee vähän ongelmia, mikä kuulostaa varmaa tyhmältä koska oon ollu täällä vaa 7 kk, mutta jos pitää yhtäkkii puhuu suomee ni oikeesti on aika hankalaa.
Tosta tuli mielee hauska juttu mikä tapahtu tänää tunnilla. Mun plant science ope halus et teen mun esitelmän scince urasta suomeks koska siit on kiva kuunella ku puhun mun omaa kieltä. No, aloin eka lukemaa sitä suomeks mut en osanu yhtää kääntää niit sanoja suomeks samalla ku luin, joten aloin höpöttää jotain ihan omaa siitä miten musta on kivaa miten säät on alkanu lämmetä ja miten tyhmii ne on ettei ne ymmärrä etten oikeesti lue sitä mitä mun pitäis vaan puhun jotai ihan omaa.  Ja esitelmän lopussa ope oli ihan et mahtavaa työtä, tosi inspiroivaa. Haha alko vähän naurattaa.
  Hmm oiskohan mulla mitään muuta kerrottavaa.. Ainii mua kysyttiin promii! Se on siis semmonen iso tanssiais tapahtuma täällä mikä on kaiiit noin 3 viikon päästä. Oon tosi innoissani ja myös ilonen et mul on myös date promiin, eikä tartte mennä yksin, vaikka ei sekään ois ollu paha, koska siel on paljo muitki jotka menee ilman deittii.
Vielä pari kuvaa loppuun:

Mun prom date Brady

mun mummin koira sai pentuja, ja ne on maailman sulosimpii 

tein akkarille kakun sen synttäreinä, ihan  mun omilla pikku käsillä(oikeesti tein vaan koristelun ite hehe)

en tuu ikinä saamaan tarpeekseni kiinalaisesta namm

mä ja alex ruokalassa

siivosin viikonloppuna ekaa kertaa vessan ikinä, taitaa jäädä myös ainoaks kerraks ... hahah


-Maria

SnoDaze tanssit

Perjantai illalla meillä oli siis Sno Daze viikon päätteks tanssit. Mulla oli hirvee paniikki ku en löytäny ittelleni mistään mekkoa ja oli enään pari päivää aikaa tansseihin, ni päädyin lainaamaan yhtä tosi kivaa mekkoo mun kaverilt Taylorilta.
  Perjntaina koulun jälkeen meil ol suunnitelmissa mennä isolla porukalla syömää kiinalaista, mutta aikataulu oli liian tiukalla joten mentiiki vaa hakemaan kamat kotoota tansseja varten ja menin Eddan kaa Emilylle laittautumaan ennen tansseja. Täällä tanssei ei oteta kovin tosissaa, läheskää kaikki ei edes pukeutu mekkoon, mut ite rakastan laittautumista joten ei käyny ees mielessä et menisin sinne normivaateissa.
 Tansseissa oli tosi hauska vaikka dj:nä taas toimi joku ihan luuseri joka ei tienny mistään mitään. Taas tuli mieleen 5 luokan tanssit mutta ei välitetty siitä ja pidettiin hauskaa. Oon kyl huomannu et must on tullu paljon rohkeempi, muistan alussa ku suomalaisena en yhtää halunnu tanssia tansseissa, mut nyt olin jo ihan menossa mukana hahah. Lähettiin aika suht ajoissa tansseista ja mentiin kaveriporukalla mieän yhelle kaverille hengailemaan vielä hetkeks, ennen ku piti mennä kotiin.

Ens tanssit onki sitte Promit, vähä jänskättää et kysyyks kukaa mua, koska nää sanoo ettei vaihtareita usein täällä kysytä. Pitää toivoo parasta! Meen ensviikonoppuna vähän kattelemaan mekkoja, ku mul ei oo viel mitää hajuu et millasen haluun, eikä promii oo ku enää 6 viikkoo aikaa, jääks!

-Maria

Sno Daze

Tää viikko oli Sno Daze viikko, mikä on vähän niinku homecoming viikko mut ei ehkä ihan yhtä hauska. Viikkoon kuulu teemapäivät, eli joka päivälle oli oma teema minkä mukaan piti pukeutuu ja aina homeroomin aikkan oli jotain aktiviteettejä.

 Maanatai: teema oli pyjama päivä, eli piti pukeutua yökkäreihin. Oli ihanaa ku ei tarttenu miettiä mitä pukee kouluun päälle vaa pysty vaan herätä ja melkeen suoraan lähtee kouluun. Aktiviteettinä oli koristurnaus ja mentii kannustamaa meijän kamujen joukuetta.

Tiistai: Teemana oli senior citizen day, eli piti pukeutua vanhoiks ihmisiks, mut mul ei ollu mitään hyviä vaatteita ni en ite pukeutunu. Oli kyl joitain ihan sika hauskoja asuja joillain haha. Tiistaina oli myös tyttöjen vika korispeli kotona ja oli haikeeta et se oli vika kotipeli ja myös et koriskausi loppu nyt. Tulee kyllä ikävä korispelejä, niis on aina nii hauskaa.

Keskiviikko: Teema oli animal day, enkä taaskaan pukeutunu, ku ei ollu mitään hyvää asua. Aktiviteettinä oli bingo, eli päivän aikana keskusradiosta kuulutettiin numeroita ja sit ne piti merkata sun bingo lappuun. Mä en saanu bingoo mikä harmitti. :(

Torstai: Torstai oli Twin day ja mä olin twin Eddan kaa. Meiän asu suunnitelmat muuttu aika paljon, mut loppu tulos oli silti ihan hyvä. Homeroomin aikana oli lentisturnaus, ite en pelannu mut juniorit silti voitti jeeeeee.

Perjantai: Joka luokalla oli eri urheilu teema. Senioreilla oli basketball, meillä junioreilla oli futis, sophmoreil oli kait tennis ja freshmaneil oli kaiii pesis. Mulla oli päällä Green Bay Packers t-paita, ja sain paljon kommentteja siitä kuinka ruma mun paita on. Packers on siis Wisconsinin futis joukkue ja Minneosta Vikingsien pahin vihollinen. Ylpeänä silti käytin mun lemppari tiimin paitaa enkä välittäny vaikka mua vähän siitä kiusoteliin. 

   Perjantaina oli myös mun hyvän kaverin Emilyn 18v. synttärit ja mä ja Edda leivottiin sille kakku tortai iltana. Ihan hieno siitä tuli vaik aluks siit ei meinannu tulla mitän.  Ruokailun yhteydes meil oli Hot Wings kilpailu eli kuka syö 15 wingsii nopeiten ja oli kyllä ällöttävä katottavaa ku kaikki kipailijat tunki wingsejä suuhunsa hahah mut oli kyllä hauskaa katottavaa.

Perjantai illalla oli myös Sno Daze tanssit, niistä teen erillisen postauksen heti ku jaksan ja kerkeen. Oli kivaa et meil oli vähän tämmönen rennompi viikko vaihtteks, alkaa normaali koulu vähän jo kyllästyttämään. Tämmöset viikot muistuttaa mua et kuinka tylsää suomen lukio on verrattuna amerikan high schooliin, ja ihan varmasti ens vuonna tuun hirveesti ikävöimään tätä kouluhenkee ja kaikkee hauskaa mitä täällä tehään koulussa. Yritän jaksaa tehä ton toisen postauksen joko tänään myöhemmin tai huomenna, siihen asti heipsu! 

-Maria

Kuulumisia

Nyt kuuluu pitkästä aikaa vähän huonoa tänne. Mun paraskaveri Clara lähti tänään takasin Brasiliaan. Vietin yökylässä vikan yön ja kävin saattamassa sen yöllä lentokntälle, ja se oli jopa kauhempaa ku se kun ite lähin pois suomesta. Oon suunnitellu että meen moikkaamaan Claraa 2016 Helmikuussa Brasiliaan, ja lasken jo päiviä että millon nään sen uudestaan. Meistä tuli ihan uskomattoman läheisiä noinkin lyhyessä ajassa.
     Tänään vaihtu myös toka semester ja en oo yhtään innoissani siitä. Vaikka on ihan kiva saada vaihtelua, niin olin tosi tottunut siihen jokapäiväiseen rytmiin. Joka päivä puolen vuoden ajan mulla oli melkeen minuutilleen sama ohjelma joka päivä, jotenka jotenki tuntuu hirveeltä shokilta ku ei nääkkään niitä samoja kavereita tunneilla joka ikinen päivä.

Mun uus lukkari on : pottery(eli tehän mudasta ruukkuja yms.), preschool B(työskennellään lasten kanssa, saatan vaihtaa tän multimedia tuntiin), american litature, math, painting & drawing, strenght training and plant science.

   
    Muutenkin kaikki 5kk vaihtarit lähti kotiin nyt lähipäivinä, ja tuntuu niin tyhjältä koulussa. Vaikken viettänykkää melkeen ollenkaan aikaa useimpien vaihtareiden kanssa ni jotenkin hirveen tyhjä olo ku niitä ei nääkkään enään joka päivä. Meiän kouluun on mun käsityksen mukaan tulossa neljä uutta vaihtaria, joka ei jotenkaan yhtään innosta. Just kun on joutunu sanoo ihan tosi hyville kavereille moikat, ni heti pitäis ottaa uusia vaihtareita ilosesti vastaan, ja neuvoa niitä kaikessa. Noh, ehkä tää masennuskausi menee yhtä nopeesti pois ku se tulikin. Vielä pari kuvaa musta ja Clarasta :(

-Maria